suodin
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsuo̯din/
- tavutus: suo‧din
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | suodin | suotimet |
genetiivi | suotimen | suotimien suodinten |
partitiivi | suodinta | suotimia |
akkusatiivi | suodin; suotimen |
suotimet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | suotimessa | suotimissa |
elatiivi | suotimesta | suotimista |
illatiivi | suotimeen | suotimiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | suotimella | suotimilla |
ablatiivi | suotimelta | suotimilta |
allatiivi | suotimelle | suotimille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | suotimena (suodinna) |
suotimina |
translatiivi | suotimeksi | suotimiksi |
abessiivi | suotimetta | suotimitta |
instruktiivi | – | suotimin |
komitatiivi | – | suotimine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | suotime- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
suodin- |