suomentaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasuomentaminen (38)
- teonnimi verbistä suomentaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | suomentaminen | suomentamiset |
genetiivi | suomentamisen | suomentamisten suomentamisien |
partitiivi | suomentamista | suomentamisia |
akkusatiivi | suomentaminen; suomentamisen |
suomentamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | suomentamisessa | suomentamisissa |
elatiivi | suomentamisesta | suomentamisista |
illatiivi | suomentamiseen | suomentamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | suomentamisella | suomentamisilla |
ablatiivi | suomentamiselta | suomentamisilta |
allatiivi | suomentamiselle | suomentamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | suomentamisena (suomentamisna) |
suomentamisina |
translatiivi | suomentamiseksi | suomentamisiksi |
abessiivi | suomentamisetta | suomentamisitta |
instruktiivi | – | suomentamisin |
komitatiivi | – | suomentamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | suomentamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
suomentamis- |