Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

suopeus (40)[1]

  1. se, että on suopea

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsuo̯peus/ tai /ˈsuo̯peu̯s/
  • tavutus: suo‧pe‧us / suo‧peus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi suopeus suopeudet
genetiivi suopeuden suopeuksien
partitiivi suopeutta suopeuksia
akkusatiivi suopeus;
suopeuden
suopeudet
sisäpaikallissijat
inessiivi suopeudessa suopeuksissa
elatiivi suopeudesta suopeuksista
illatiivi suopeuteen suopeuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi suopeudella suopeuksilla
ablatiivi suopeudelta suopeuksilta
allatiivi suopeudelle suopeuksille
muut sijamuodot
essiivi suopeutena suopeuksina
translatiivi suopeudeksi suopeuksiksi
abessiivi suopeudetta suopeuksitta
instruktiivi suopeuksin
komitatiivi suopeuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo suopeude-
vahva vartalo suopeute-
konsonantti-
vartalo
suopeut-

Etymologia muokkaa

sanan suopea vartalosta suope- ja suffiksista -us

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • suopeus Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40