suoristus

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

suoristus (39)

  1. suoristaminen

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈsuo̯rist̪us/
  • tavutus: suo‧ris‧tus

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi suoristus suoristukset
genetiivi suoristuksen suoristusten
suoristuksien
partitiivi suoristusta suoristuksia
akkusatiivi suoristus;
suoristuksen
suoristukset
sisäpaikallissijat
inessiivi suoristuksessa suoristuksissa
elatiivi suoristuksesta suoristuksista
illatiivi suoristukseen suoristuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi suoristuksella suoristuksilla
ablatiivi suoristukselta suoristuksilta
allatiivi suoristukselle suoristuksille
muut sijamuodot
essiivi suoristuksena suoristuksina
translatiivi suoristukseksi suoristuksiksi
abessiivi suoristuksetta suoristuksitta
instruktiivi suoristuksin
komitatiivi suoristuksine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

johdos verbistä suoristaa (suorist- + -us)

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa