suoritin
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (tietotekniikka) elektroniikan komponentti, joka toteuttaa tietokoneohjelman konekielisiä käskyjä; prosessori
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsuo̯rit̪in/
- tavutus: suo‧ri‧tin
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | suoritin | suorittimet |
genetiivi | suorittimen | suorittimien suoritinten |
partitiivi | suoritinta | suorittimia |
akkusatiivi | suoritin; suorittimen |
suorittimet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | suorittimessa | suorittimissa |
elatiivi | suorittimesta | suorittimista |
illatiivi | suorittimeen | suorittimiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | suorittimella | suorittimilla |
ablatiivi | suorittimelta | suorittimilta |
allatiivi | suorittimelle | suorittimille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | suorittimena (suoritinna) |
suorittimina |
translatiivi | suorittimeksi | suorittimiksi |
abessiivi | suorittimetta | suorittimitta |
instruktiivi | – | suorittimin |
komitatiivi | – | suorittimine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | suorittime- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
suoritin- |
Käännökset
muokkaa1. elektroniikan komponentti, joka suorittaa tietokoneohjelman konekielisiä käskyjä; prosessori
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaakeskussuoritin, mikrosuoritin, moniydinsuoritin, kaksiydinsuoritin, neliydinsuoritin
Aiheesta muualla
muokkaa- suoritin Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi
muokkaasuoritin
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä suorittaa