supattanut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä supattaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi supattanut supattaneet
genetiivi supattaneen supattaneiden
supattaneitten
partitiivi supattanutta supattaneita
akkusatiivi supattanut; supattaneen supattaneet
sisäpaikallissijat
inessiivi supattaneessa supattaneissa
elatiivi supattaneesta supattaneista
illatiivi supattaneeseen supattaneisiin
supattaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi supattaneella supattaneilla
ablatiivi supattaneelta supattaneilta
allatiivi supattaneelle supattaneille
muut sijamuodot
essiivi supattaneena supattaneina
translatiivi supattaneeksi supattaneiksi
abessiivi supattaneetta supattaneitta
instruktiivi supattanein
komitatiivi supattaneine