Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

superlatiivisuus (40)

  1. se, että on superlatiivinen

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi superlatiivisuus superlatiivisuudet
genetiivi superlatiivisuuden superlatiivisuuksien
partitiivi superlatiivisuutta superlatiivisuuksia
akkusatiivi superlatiivisuus;
superlatiivisuuden
superlatiivisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi superlatiivisuudessa superlatiivisuuksissa
elatiivi superlatiivisuudesta superlatiivisuuksista
illatiivi superlatiivisuuteen superlatiivisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi superlatiivisuudella superlatiivisuuksilla
ablatiivi superlatiivisuudelta superlatiivisuuksilta
allatiivi superlatiivisuudelle superlatiivisuuksille
muut sijamuodot
essiivi superlatiivisuutena superlatiivisuuksina
translatiivi superlatiivisuudeksi superlatiivisuuksiksi
abessiivi superlatiivisuudetta superlatiivisuuksitta
instruktiivi superlatiivisuuksin
komitatiivi superlatiivisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo superlatiivisuude-
vahva vartalo superlatiivisuute-
konsonantti-
vartalo
superlatiivisuut-

Etymologia muokkaa

sanan superlatiivinen vartalosta superlatiivis- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa