Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

supi (taipumaton)

  1. peri, täysin, käytetään lähinnä alkusointuisten sanojen kanssa sanonnoissa
    supisuomalainen sauna

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsupi/
  • tavutus: su‧pi

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Adverbi muokkaa

supi

  1. tyystin

Käännökset muokkaa

Substantiivi muokkaa

supi (5)[1]

  1. supikoira
  2. pesukarhu

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi supi supit
genetiivi supin supien
(supein)
partitiivi supia supeja
akkusatiivi supi;
supin
supit
sisäpaikallissijat
inessiivi supissa supeissa
elatiivi supista supeista
illatiivi supiin supeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi supilla supeilla
ablatiivi supilta supeilta
allatiivi supille supeille
muut sijamuodot
essiivi supina supeina
translatiivi supiksi supeiksi
abessiivi supitta supeitta
instruktiivi supein
komitatiivi supeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo supi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5