supi
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
supi (taipumaton)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsupi/
- tavutus: su‧pi
Käännökset muokkaa
1. peri, täysin
Ks. peri |
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Adverbi muokkaa
supi
Käännökset muokkaa
1. adverbi
Ks. tyystin |
Substantiivi muokkaa
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | supi | supit |
genetiivi | supin | supien (supein) |
partitiivi | supia | supeja |
akkusatiivi | supi; supin |
supit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | supissa | supeissa |
elatiivi | supista | supeista |
illatiivi | supiin | supeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | supilla | supeilla |
ablatiivi | supilta | supeilta |
allatiivi | supille | supeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | supina | supeina |
translatiivi | supiksi | supeiksi |
abessiivi | supitta | supeitta |
instruktiivi | – | supein |
komitatiivi | – | supeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | supi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5