surettaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasurettaminen (38)
- teonnimi verbistä surettaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | surettaminen | surettamiset |
genetiivi | surettamisen | surettamisten surettamisien |
partitiivi | surettamista | surettamisia |
akkusatiivi | surettaminen; surettamisen |
surettamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | surettamisessa | surettamisissa |
elatiivi | surettamisesta | surettamisista |
illatiivi | surettamiseen | surettamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | surettamisella | surettamisilla |
ablatiivi | surettamiselta | surettamisilta |
allatiivi | surettamiselle | surettamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | surettamisena (surettamisna) |
surettamisina |
translatiivi | surettamiseksi | surettamisiksi |
abessiivi | surettamisetta | surettamisitta |
instruktiivi | – | surettamisin |
komitatiivi | – | surettamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | surettamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
surettamis- |