surkeus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- se, että on surkea
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsurkeus/ tai /ˈsurkeu̯s/
- tavutus: sur‧ke‧us / sur‧keus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | surkeus | surkeudet |
genetiivi | surkeuden | surkeuksien |
partitiivi | surkeutta | surkeuksia |
akkusatiivi | surkeus; surkeuden |
surkeudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | surkeudessa | surkeuksissa |
elatiivi | surkeudesta | surkeuksista |
illatiivi | surkeuteen | surkeuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | surkeudella | surkeuksilla |
ablatiivi | surkeudelta | surkeuksilta |
allatiivi | surkeudelle | surkeuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | surkeutena | surkeuksina |
translatiivi | surkeudeksi | surkeuksiksi |
abessiivi | surkeudetta | surkeuksitta |
instruktiivi | – | surkeuksin |
komitatiivi | – | surkeuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | surkeude- | |
vahva vartalo | surkeute- | |
konsonantti- vartalo |
surkeut- |
Etymologia
muokkaasanan surkea vartalosta surke- ja suffiksista -us
Käännökset
muokkaa1. se, että on surkea
|
|
Aiheesta muualla
muokkaa- surkeus Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40