suuttunut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä suuttua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi suuttunut suuttuneet
genetiivi suuttuneen suuttuneiden
suuttuneitten
partitiivi suuttunutta suuttuneita
akkusatiivi suuttunut; suuttuneen suuttuneet
sisäpaikallissijat
inessiivi suuttuneessa suuttuneissa
elatiivi suuttuneesta suuttuneista
illatiivi suuttuneeseen suuttuneisiin
suuttuneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi suuttuneella suuttuneilla
ablatiivi suuttuneelta suuttuneilta
allatiivi suuttuneelle suuttuneille
muut sijamuodot
essiivi suuttuneena suuttuneina
translatiivi suuttuneeksi suuttuneiksi
abessiivi suuttuneetta suuttuneitta
instruktiivi suuttunein
komitatiivi suuttuneine