suvaitseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasuvaitseminen (38)
- teonnimi verbistä suvaita
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | suvaitseminen | suvaitsemiset |
genetiivi | suvaitsemisen | suvaitsemisten suvaitsemisien |
partitiivi | suvaitsemista | suvaitsemisia |
akkusatiivi | suvaitseminen; suvaitsemisen |
suvaitsemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | suvaitsemisessa | suvaitsemisissa |
elatiivi | suvaitsemisesta | suvaitsemisista |
illatiivi | suvaitsemiseen | suvaitsemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | suvaitsemisella | suvaitsemisilla |
ablatiivi | suvaitsemiselta | suvaitsemisilta |
allatiivi | suvaitsemiselle | suvaitsemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | suvaitsemisena (suvaitsemisna) |
suvaitsemisina |
translatiivi | suvaitsemiseksi | suvaitsemisiksi |
abessiivi | suvaitsemisetta | suvaitsemisitta |
instruktiivi | – | suvaitsemisin |
komitatiivi | – | suvaitsemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | suvaitsemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
suvaitsemis- |