Katso myös: Svensson

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

svensson (5)

  1. (humoristinen) ruotsalainen
    Ainakin svenssoneilta sujuu kyseinen lajityyppi ja varsinkin siihen liittyvä tälläytyminen härmäläisiä luontevammin. (impe.fi)

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi svensson svenssonit
genetiivi svenssonin svenssonien
(svenssonein)
partitiivi svenssonia svenssoneja
akkusatiivi svensson;
svenssonin
svenssonit
sisäpaikallissijat
inessiivi svenssonissa svenssoneissa
elatiivi svenssonista svenssoneista
illatiivi svenssoniin svenssoneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi svenssonilla svenssoneilla
ablatiivi svenssonilta svenssoneilta
allatiivi svenssonille svenssoneille
muut sijamuodot
essiivi svenssonina svenssoneina
translatiivi svenssoniksi svenssoneiksi
abessiivi svenssonitta svenssoneitta
instruktiivi svenssonein
komitatiivi svenssoneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo svenssoni-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

Ruotsissa yleisestä sukunimestä Svensson