syöjätär
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (mytologia, kansanperinne) vaarallinen naisolento, noita tai paha naispuolinen henki; antropofagi ja kivien haltijatar
- nainen, joka harrastaa hyväksikäyttöisiä, pinnallisia suhteita miesten kanssa; donjuanin naispuolinen vastine
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsyø̯jæt̪ær/
- tavutus: syö‧jä‧tär
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | syöjätär | syöjättäret |
| genetiivi | syöjättären | syöjätärten syöjättärien |
| partitiivi | syöjätärtä | syöjättäriä |
| akkusatiivi | syöjätär; syöjättären |
syöjättäret |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | syöjättäressä | syöjättärissä |
| elatiivi | syöjättärestä | syöjättäristä |
| illatiivi | syöjättäreen | syöjättäriin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | syöjättärellä | syöjättärillä |
| ablatiivi | syöjättäreltä | syöjättäriltä |
| allatiivi | syöjättärelle | syöjättärille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | syöjättärenä (syöjätärnä) |
syöjättärinä |
| translatiivi | syöjättäreksi | syöjättäriksi |
| abessiivi | syöjättärettä | syöjättärittä |
| instruktiivi | – | syöjättärin |
| komitatiivi | – | syöjättärine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | syöjättäre- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
syöjätär- | |
Käännökset
muokkaa2. seksuaalisesti aktiivinen nainen
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- syöjätär Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 32-C