syökseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasyökseminen (38)
- teonnimi verbistä syöstä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | syökseminen | syöksemiset |
genetiivi | syöksemisen | syöksemisten syöksemisien |
partitiivi | syöksemistä | syöksemisiä |
akkusatiivi | syökseminen; syöksemisen |
syöksemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | syöksemisessä | syöksemisissä |
elatiivi | syöksemisestä | syöksemisistä |
illatiivi | syöksemiseen | syöksemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | syöksemisellä | syöksemisillä |
ablatiivi | syöksemiseltä | syöksemisiltä |
allatiivi | syöksemiselle | syöksemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | syöksemisenä (syöksemisnä) |
syöksemisinä |
translatiivi | syöksemiseksi | syöksemisiksi |
abessiivi | syöksemisettä | syöksemisittä |
instruktiivi | – | syöksemisin |
komitatiivi | – | syöksemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | syöksemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
syöksemis- |