syötävä

Suomi

Adjektiivi

syötävä (10) (komparatiivi syötävämpi, superlatiivi syötävin) (taivutus [luo])

1. jota tai jonka voi syödä

   syötävät kakunkoristeet, syötävä hammastahna

2. joka on syömiskelpoinen, joka ei ole ihmiselle haitallinen

   syötävät sienet

3. (ruoasta) OK-makuinen

   Ruoasta tuli ihan syötävää, kun lisäsin siihen chilikastiketta.

Ääntäminen

• IPA: /ˈsyø̯t̪æʋæ/
• tavutus: syö‧tä‧vä

Käännökset

1. ja 2. jonka voi syödä, joka on syömiskelpoinen

japani: 食べられる

kroaatti: jestiv

Aiheesta muualla

• syötävä Kielitoimiston sanakirjassa
• syötävä Suomen etymologisessa sanakirjassa

Substantiivi

syötävä (10)

1. ruoka, erit. välipala tai pieni naposteltava

   jotain pientä suolaista syötävää

Käännökset

1. ruoka

japani: 食べ物

Verbi

syötävä

1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä syödä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	syötävä	syötävät
genetiivi	syötävän	syötävien (syötäväin)
partitiivi	syötävää	syötäviä
akkusatiivi	syötävä; syötävän	syötävät
sisäpaikallissijat
inessiivi	syötävässä	syötävissä
elatiivi	syötävästä	syötävistä
illatiivi	syötävään	syötäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	syötävällä	syötävillä
ablatiivi	syötävältä	syötäviltä
allatiivi	syötävälle	syötäville
muut sijamuodot
essiivi	syötävänä	syötävinä
translatiivi	syötäväksi	syötäviksi
abessiivi	syötävättä	syötävittä
instruktiivi	–	syötävin
komitatiivi	–	syötävine

Idiomit

• syötävän söpö