sykkiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasykkiminen (38)
- teonnimi verbistä sykkiä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sykkiminen | sykkimiset |
genetiivi | sykkimisen | sykkimisten sykkimisien |
partitiivi | sykkimistä | sykkimisiä |
akkusatiivi | sykkiminen; sykkimisen |
sykkimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sykkimisessä | sykkimisissä |
elatiivi | sykkimisestä | sykkimisistä |
illatiivi | sykkimiseen | sykkimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sykkimisellä | sykkimisillä |
ablatiivi | sykkimiseltä | sykkimisiltä |
allatiivi | sykkimiselle | sykkimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sykkimisenä (sykkimisnä) |
sykkimisinä |
translatiivi | sykkimiseksi | sykkimisiksi |
abessiivi | sykkimisettä | sykkimisittä |
instruktiivi | – | sykkimisin |
komitatiivi | – | sykkimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sykkimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
sykkimis- |