symmetria

Katso artikkeli Symmetria Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Symmetriaa käytetään usein arkkitehtuurissa.

symmetria (12)

se, että jokin on symmetrinen; se, että esimerkiksi muoto voidaan jakaa janalla kahteen osaan niin, että jaetut osat ovat toistensa peilikuvia, tasasuhtaisuus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	symmetria	symmetriat
genetiivi	symmetrian	symmetrioiden symmetrioitten (symmetriain)
partitiivi	symmetriaa	symmetrioita
akkusatiivi	symmetria; symmetrian	symmetriat
sisäpaikallissijat
inessiivi	symmetriassa	symmetrioissa
elatiivi	symmetriasta	symmetrioista
illatiivi	symmetriaan	symmetrioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	symmetrialla	symmetrioilla
ablatiivi	symmetrialta	symmetrioilta
allatiivi	symmetrialle	symmetrioille
muut sijamuodot
essiivi	symmetriana	symmetrioina
translatiivi	symmetriaksi	symmetrioiksi
abessiivi	symmetriatta	symmetrioitta
instruktiivi	–	symmetrioin
komitatiivi	–	symmetrioine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	symmetria-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

1. se, että jokin on symmetrinen, tasasuhtaisuus