Substantiivi

muokkaa

syndrooma (10)[1]

  1. (lääketiede) oireyhtymä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsyndroːmɑ/
  • tavutus: syn‧droo‧ma / synd‧roo‧ma

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi syndrooma syndroomat
genetiivi syndrooman syndroomien
(syndroomain)
partitiivi syndroomaa syndroomia
akkusatiivi syndrooma;
syndrooman
syndroomat
sisäpaikallissijat
inessiivi syndroomassa syndroomissa
elatiivi syndroomasta syndroomista
illatiivi syndroomaan syndroomiin
ulkopaikallissijat
adessiivi syndroomalla syndroomilla
ablatiivi syndroomalta syndroomilta
allatiivi syndroomalle syndroomille
muut sijamuodot
essiivi syndroomana syndroomina
translatiivi syndroomaksi syndroomiksi
abessiivi syndroomatta syndroomitta
instruktiivi syndroomin
komitatiivi syndroomine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo syndrooma-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

tyhjän pesän syndrooma

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10