synergismi
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
synergismi (5)
- (teologia) oppisuunta, joka tähdentää vapaan tahdon myötävaikutusta ihmisen kääntymisessä
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | synergismi | – |
| genetiivi | synergismin | – |
| partitiivi | synergismiä | – |
| akkusatiivi | synergismi; synergismin |
– |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | synergismissä | – |
| elatiivi | synergismistä | – |
| illatiivi | synergismiin | – |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | synergismillä | – |
| ablatiivi | synergismiltä | – |
| allatiivi | synergismille | – |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | synergisminä | – |
| translatiivi | synergismiksi | – |
| abessiivi | synergismittä | – |
| instruktiivi | – | – |
| komitatiivi | – | synergismeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | synergismi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. teologia
|
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- synergismi Kielitoimiston sanakirjassa
- synergismi Tieteen termipankissa