Substantiivi

muokkaa

synergismi (5)

  1. (teologia) oppisuunta, joka tähdentää vapaan tahdon myötävaikutusta ihmisen kääntymisessä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi synergismi
genetiivi synergismin
partitiivi synergismiä
akkusatiivi synergismi;
synergismin
sisäpaikallissijat
inessiivi synergismissä
elatiivi synergismistä
illatiivi synergismiin
ulkopaikallissijat
adessiivi synergismillä
ablatiivi synergismiltä
allatiivi synergismille
muut sijamuodot
essiivi synergisminä
translatiivi synergismiksi
abessiivi synergismittä
instruktiivi
komitatiivi synergismeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo synergismi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa