synkistyminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasynkistyminen (38)
- teonnimi verbistä synkistyä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | synkistyminen | synkistymiset |
genetiivi | synkistymisen | synkistymisten synkistymisien |
partitiivi | synkistymistä | synkistymisiä |
akkusatiivi | synkistyminen; synkistymisen |
synkistymiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | synkistymisessä | synkistymisissä |
elatiivi | synkistymisestä | synkistymisistä |
illatiivi | synkistymiseen | synkistymisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | synkistymisellä | synkistymisillä |
ablatiivi | synkistymiseltä | synkistymisiltä |
allatiivi | synkistymiselle | synkistymisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | synkistymisenä (synkistymisnä) |
synkistymisinä |
translatiivi | synkistymiseksi | synkistymisiksi |
abessiivi | synkistymisettä | synkistymisittä |
instruktiivi | – | synkistymisin |
komitatiivi | – | synkistymisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | synkistymise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
synkistymis- |