syyllistyminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasyyllistyminen (38)
- teonnimi verbistä syyllistyä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | syyllistyminen | syyllistymiset |
genetiivi | syyllistymisen | syyllistymisten syyllistymisien |
partitiivi | syyllistymistä | syyllistymisiä |
akkusatiivi | syyllistyminen; syyllistymisen |
syyllistymiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | syyllistymisessä | syyllistymisissä |
elatiivi | syyllistymisestä | syyllistymisistä |
illatiivi | syyllistymiseen | syyllistymisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | syyllistymisellä | syyllistymisillä |
ablatiivi | syyllistymiseltä | syyllistymisiltä |
allatiivi | syyllistymiselle | syyllistymisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | syyllistymisenä (syyllistymisnä) |
syyllistymisinä |
translatiivi | syyllistymiseksi | syyllistymisiksi |
abessiivi | syyllistymisettä | syyllistymisittä |
instruktiivi | – | syyllistymisin |
komitatiivi | – | syyllistymisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | syyllistymise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
syyllistymis- |
Etymologia
muokkaa- verbi syyllistyä + johdin -minen