syyntakeisuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasyyntakeisuus (40)
- (oikeustiede) se, että on syyntakeinen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | syyntakeisuus | syyntakeisuudet |
genetiivi | syyntakeisuuden | syyntakeisuuksien |
partitiivi | syyntakeisuutta | syyntakeisuuksia |
akkusatiivi | syyntakeisuus; syyntakeisuuden |
syyntakeisuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | syyntakeisuudessa | syyntakeisuuksissa |
elatiivi | syyntakeisuudesta | syyntakeisuuksista |
illatiivi | syyntakeisuuteen | syyntakeisuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | syyntakeisuudella | syyntakeisuuksilla |
ablatiivi | syyntakeisuudelta | syyntakeisuuksilta |
allatiivi | syyntakeisuudelle | syyntakeisuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | syyntakeisuutena | syyntakeisuuksina |
translatiivi | syyntakeisuudeksi | syyntakeisuuksiksi |
abessiivi | syyntakeisuudetta | syyntakeisuuksitta |
instruktiivi | – | syyntakeisuuksin |
komitatiivi | – | syyntakeisuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | syyntakeisuude- | |
vahva vartalo | syyntakeisuute- | |
konsonantti- vartalo |
syyntakeisuut- |
Etymologia
muokkaasanan syyntakeinen vartalosta syyntakeis- ja suffiksista -uus
Liittyvät sanat
muokkaaVastakohdat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- syyntakeisuus Kielitoimiston sanakirjassa