täräyttäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatäräyttäminen (38)
- teonnimi verbistä täräyttää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | täräyttäminen | täräyttämiset |
genetiivi | täräyttämisen | täräyttämisten täräyttämisien |
partitiivi | täräyttämistä | täräyttämisiä |
akkusatiivi | täräyttäminen; täräyttämisen |
täräyttämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | täräyttämisessä | täräyttämisissä |
elatiivi | täräyttämisestä | täräyttämisistä |
illatiivi | täräyttämiseen | täräyttämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | täräyttämisellä | täräyttämisillä |
ablatiivi | täräyttämiseltä | täräyttämisiltä |
allatiivi | täräyttämiselle | täräyttämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | täräyttämisenä (täräyttämisnä) |
täräyttämisinä |
translatiivi | täräyttämiseksi | täräyttämisiksi |
abessiivi | täräyttämisettä | täräyttämisittä |
instruktiivi | – | täräyttämisin |
komitatiivi | – | täräyttämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | täräyttämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
täräyttämis- |