täydentäjä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatäydentäjä (10)
- henkilö, joka täydentää
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪æy̯denˌt̪æjæ/
- tavutus: täy‧den‧tä‧jä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | täydentäjä | täydentäjät |
genetiivi | täydentäjän | täydentäjien (täydentäjäin) |
partitiivi | täydentäjää | täydentäjiä |
akkusatiivi | täydentäjä; täydentäjän |
täydentäjät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | täydentäjässä | täydentäjissä |
elatiivi | täydentäjästä | täydentäjistä |
illatiivi | täydentäjään | täydentäjiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | täydentäjällä | täydentäjillä |
ablatiivi | täydentäjältä | täydentäjiltä |
allatiivi | täydentäjälle | täydentäjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | täydentäjänä | täydentäjinä |
translatiivi | täydentäjäksi | täydentäjiksi |
abessiivi | täydentäjättä | täydentäjittä |
instruktiivi | – | täydentäjin |
komitatiivi | – | täydentäjine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | täydentäjä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka täydentää
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- täydentäjä Kielitoimiston sanakirjassa