täyttävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä täyttää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi täyttävä täyttävät
genetiivi täyttävän täyttävien
(täyttäväin)
partitiivi täyttävää täyttäviä
akkusatiivi täyttävä; täyttävän täyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi täyttävässä täyttävissä
elatiivi täyttävästä täyttävistä
illatiivi täyttävään täyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi täyttävällä täyttävillä
ablatiivi täyttävältä täyttäviltä
allatiivi täyttävälle täyttäville
muut sijamuodot
essiivi täyttävänä täyttävinä
translatiivi täyttäväksi täyttäviksi
abessiivi täyttävättä täyttävittä
instruktiivi täyttävin
komitatiivi täyttävine