täyttävä

Suomi

Verbi

täyttävä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä täyttää

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	täyttävä	täyttävät
genetiivi	täyttävän	täyttävien (täyttäväin)
partitiivi	täyttävää	täyttäviä
akkusatiivi	täyttävä; täyttävän	täyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi	täyttävässä	täyttävissä
elatiivi	täyttävästä	täyttävistä
illatiivi	täyttävään	täyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	täyttävällä	täyttävillä
ablatiivi	täyttävältä	täyttäviltä
allatiivi	täyttävälle	täyttäville
muut sijamuodot
essiivi	täyttävänä	täyttävinä
translatiivi	täyttäväksi	täyttäviksi
abessiivi	täyttävättä	täyttävittä
instruktiivi	–	täyttävin
komitatiivi	–	täyttävine