töherteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatöherteleminen (38)
- teonnimi verbistä töherrellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | töherteleminen | töhertelemiset |
genetiivi | töhertelemisen | töhertelemisten töhertelemisien |
partitiivi | töhertelemistä | töhertelemisiä |
akkusatiivi | töherteleminen; töhertelemisen |
töhertelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | töhertelemisessä | töhertelemisissä |
elatiivi | töhertelemisestä | töhertelemisistä |
illatiivi | töhertelemiseen | töhertelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | töhertelemisellä | töhertelemisillä |
ablatiivi | töhertelemiseltä | töhertelemisiltä |
allatiivi | töhertelemiselle | töhertelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | töhertelemisenä (töhertelemisnä) |
töhertelemisinä |
translatiivi | töhertelemiseksi | töhertelemisiksi |
abessiivi | töhertelemisettä | töhertelemisittä |
instruktiivi | – | töhertelemisin |
komitatiivi | – | töhertelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |
Etymologia
muokkaa- verbi töherrellä + johdin -minen