tömisteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatömisteleminen (38)
- teonnimi verbistä tömistellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tömisteleminen | tömistelemiset |
genetiivi | tömistelemisen | tömistelemisten tömistelemisien |
partitiivi | tömistelemistä | tömistelemisiä |
akkusatiivi | tömisteleminen; tömistelemisen |
tömistelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tömistelemisessä | tömistelemisissä |
elatiivi | tömistelemisestä | tömistelemisistä |
illatiivi | tömistelemiseen | tömistelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tömistelemisellä | tömistelemisillä |
ablatiivi | tömistelemiseltä | tömistelemisiltä |
allatiivi | tömistelemiselle | tömistelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tömistelemisenä (tömistelemisnä) |
tömistelemisinä |
translatiivi | tömistelemiseksi | tömistelemisiksi |
abessiivi | tömistelemisettä | tömistelemisittä |
instruktiivi | – | tömistelemisin |
komitatiivi | – | tömistelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tömistelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tömistelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi tömistellä + johdin -minen