tönö
 |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (puhekieltä) pieni ja huonokuntoinen rakennus
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ønø/
- tavutus: tö‧nö
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tönö | tönöt |
| genetiivi | tönön | tönöjen |
| partitiivi | tönöä | tönöjä |
| akkusatiivi | tönö; tönön |
tönöt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tönössä | tönöissä |
| elatiivi | tönöstä | tönöistä |
| illatiivi | tönöön | tönöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tönöllä | tönöillä |
| ablatiivi | tönöltä | tönöiltä |
| allatiivi | tönölle | tönöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tönönä | tönöinä |
| translatiivi | tönöksi | tönöiksi |
| abessiivi | tönöttä | tönöittä |
| instruktiivi | – | tönöin |
| komitatiivi | – | tönöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tönö- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla
muokkaa- tönö Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1