taaraaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaataaraaminen (38)
- teonnimi verbistä taarata
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | taaraaminen | taaraamiset |
genetiivi | taaraamisen | taaraamisten taaraamisien |
partitiivi | taaraamista | taaraamisia |
akkusatiivi | taaraaminen; taaraamisen |
taaraamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | taaraamisessa | taaraamisissa |
elatiivi | taaraamisesta | taaraamisista |
illatiivi | taaraamiseen | taaraamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | taaraamisella | taaraamisilla |
ablatiivi | taaraamiselta | taaraamisilta |
allatiivi | taaraamiselle | taaraamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | taaraamisena (taaraamisna) |
taaraamisina |
translatiivi | taaraamiseksi | taaraamisiksi |
abessiivi | taaraamisetta | taaraamisitta |
instruktiivi | – | taaraamisin |
komitatiivi | – | taaraamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | taaraamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
taaraamis- |