SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

tahra (9)[1]

  1. likaläiskä esimerkiksi vaatteessa
    Paita täytyy pestä, koska siinä on tahra.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈt̪ɑhrɑ/
  • tavutus: tah‧ra

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tahra tahrat
genetiivi tahran tahrojen
(tahrain)
partitiivi tahraa tahroja
akkusatiivi tahra;
tahran
tahrat
sisäpaikallissijat
inessiivi tahrassa tahroissa
elatiivi tahrasta tahroista
illatiivi tahraan tahroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tahralla tahroilla
ablatiivi tahralta tahroilta
allatiivi tahralle tahroille
muut sijamuodot
essiivi tahrana tahroina
translatiivi tahraksi tahroiksi
abessiivi tahratta tahroitta
instruktiivi tahroin
komitatiivi tahroine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

hikitahra, hometahra, häpeätahra, liimatahra, mustetahra, rasvatahra, tahranpoiste, veritahra, öljytahra

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • tahra Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9