tahriminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatahriminen (38)
- teonnimi verbistä tahria
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tahriminen | tahrimiset |
| genetiivi | tahrimisen | tahrimisten tahrimisien |
| partitiivi | tahrimista | tahrimisia |
| akkusatiivi | tahriminen; tahrimisen |
tahrimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tahrimisessa | tahrimisissa |
| elatiivi | tahrimisesta | tahrimisista |
| illatiivi | tahrimiseen | tahrimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tahrimisella | tahrimisilla |
| ablatiivi | tahrimiselta | tahrimisilta |
| allatiivi | tahrimiselle | tahrimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tahrimisena (tahrimisna) |
tahrimisina |
| translatiivi | tahrimiseksi | tahrimisiksi |
| abessiivi | tahrimisetta | tahrimisitta |
| instruktiivi | – | tahrimisin |
| komitatiivi | – | tahrimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |