taidottomuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaataidottomuus (40)
- se, että on taidoton
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ɑi̯dot̪ˌt̪omuːs/
- tavutus: tai‧dot‧to‧muus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | taidottomuus | taidottomuudet |
| genetiivi | taidottomuuden | taidottomuuksien |
| partitiivi | taidottomuutta | taidottomuuksia |
| akkusatiivi | taidottomuus; taidottomuuden |
taidottomuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | taidottomuudessa | taidottomuuksissa |
| elatiivi | taidottomuudesta | taidottomuuksista |
| illatiivi | taidottomuuteen | taidottomuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | taidottomuudella | taidottomuuksilla |
| ablatiivi | taidottomuudelta | taidottomuuksilta |
| allatiivi | taidottomuudelle | taidottomuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | taidottomuutena | taidottomuuksina |
| translatiivi | taidottomuudeksi | taidottomuuksiksi |
| abessiivi | taidottomuudetta | taidottomuuksitta |
| instruktiivi | – | taidottomuuksin |
| komitatiivi | – | taidottomuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | taidottomuude- | |
| vahva vartalo | taidottomuute- | |
| konsonantti- vartalo |
taidottomuut- | |
Etymologia
muokkaasanan taidoton vartalosta taidottom- ja suffiksista -uus
Aiheesta muualla
muokkaa- taidottomuus Kielitoimiston sanakirjassa