taikominen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaataikominen (38)
- teonnimi verbistä taikoa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | taikominen | taikomiset |
genetiivi | taikomisen | taikomisten taikomisien |
partitiivi | taikomista | taikomisia |
akkusatiivi | taikominen; taikomisen |
taikomiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | taikomisessa | taikomisissa |
elatiivi | taikomisesta | taikomisista |
illatiivi | taikomiseen | taikomisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | taikomisella | taikomisilla |
ablatiivi | taikomiselta | taikomisilta |
allatiivi | taikomiselle | taikomisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | taikomisena (taikomisna) |
taikomisina |
translatiivi | taikomiseksi | taikomisiksi |
abessiivi | taikomisetta | taikomisitta |
instruktiivi | – | taikomisin |
komitatiivi | – | taikomisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | taikomise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
taikomis- |