taitteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaataitteleminen (38)
- teonnimi verbistä taitella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | taitteleminen | taittelemiset |
genetiivi | taittelemisen | taittelemisten taittelemisien |
partitiivi | taittelemista | taittelemisia |
akkusatiivi | taitteleminen; taittelemisen |
taittelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | taittelemisessa | taittelemisissa |
elatiivi | taittelemisesta | taittelemisista |
illatiivi | taittelemiseen | taittelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | taittelemisella | taittelemisilla |
ablatiivi | taittelemiselta | taittelemisilta |
allatiivi | taittelemiselle | taittelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | taittelemisena (taittelemisna) |
taittelemisina |
translatiivi | taittelemiseksi | taittelemisiksi |
abessiivi | taittelemisetta | taittelemisitta |
instruktiivi | – | taittelemisin |
komitatiivi | – | taittelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | taittelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
taittelemis- |