takauma
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatakauma (10)
- romaanissa, elokuvassa tms. kohtaus jossa palataan kronologisesti ajassa taaksepäin ja kuvataan menneitä tapahtumia
- psykedeelien (esim LSD) käytön jälkeinen päihtymystilan äkillinen uusiutuminen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ɑkɑu̯mɑ/ tai /ˈt̪ɑkɑˌumɑ/
- tavutus: ta‧kau‧ma / ta‧ka‧u‧ma
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | takauma | takaumat |
| genetiivi | takauman | takaumien (takaumain) |
| partitiivi | takaumaa | takaumia |
| akkusatiivi | takauma; takauman |
takaumat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | takaumassa | takaumissa |
| elatiivi | takaumasta | takaumista |
| illatiivi | takaumaan | takaumiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | takaumalla | takaumilla |
| ablatiivi | takaumalta | takaumilta |
| allatiivi | takaumalle | takaumille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | takaumana | takaumina |
| translatiivi | takaumaksi | takaumiksi |
| abessiivi | takaumatta | takaumitta |
| instruktiivi | – | takaumin |
| komitatiivi | – | takaumine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | takauma- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaa1. kohtaus jossa kuvataan menneitä tapahtumia
|
|