takiainen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatakiainen (38)
- mikä tahansa Arctium-suvun kasvi
- erityisesti isotakiainen (Arctium lappa)
- ko. sukuun kuuluvien lajien tuottama pallomainen pähkylä, joka tarttuu koukkukärkisillä kehtosuomuillaan tehokkaasti erityisesti eläinten karvoitukseen
- tarttua kuin takiainen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ɑkiˌɑi̯nen/
- tavutus: ta‧ki‧ai‧nen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | takiainen | takiaiset |
genetiivi | takiaisen | takiaisten takiaisien |
partitiivi | takiaista | takiaisia |
akkusatiivi | takiainen; takiaisen |
takiaiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | takiaisessa | takiaisissa |
elatiivi | takiaisesta | takiaisista |
illatiivi | takiaiseen | takiaisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | takiaisella | takiaisilla |
ablatiivi | takiaiselta | takiaisilta |
allatiivi | takiaiselle | takiaisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | takiaisena (takiaisna) |
takiaisina |
translatiivi | takiaiseksi | takiaisiksi |
abessiivi | takiaisetta | takiaisitta |
instruktiivi | – | takiaisin |
komitatiivi | – | takiaisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | takiaise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
takiais- |
Etymologia
muokkaabalttilainen laina[1]
Käännökset
muokkaa2. Arctium lappa
Ks. isotakiainen |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- takiainen Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 353. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.