taklaaja

Suomi

Substantiivi

taklaaja (10)

henkilö, joka taklaa

Ääntäminen

IPA: /ˈt̪ɑklɑːjɑ/
tavutus: tak‧laa‧ja

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	taklaaja	taklaajat
genetiivi	taklaajan	taklaajien (taklaajain)
partitiivi	taklaajaa	taklaajia
akkusatiivi	taklaaja; taklaajan	taklaajat
sisäpaikallissijat
inessiivi	taklaajassa	taklaajissa
elatiivi	taklaajasta	taklaajista
illatiivi	taklaajaan	taklaajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	taklaajalla	taklaajilla
ablatiivi	taklaajalta	taklaajilta
allatiivi	taklaajalle	taklaajille
muut sijamuodot
essiivi	taklaajana	taklaajina
translatiivi	taklaajaksi	taklaajiksi
abessiivi	taklaajatta	taklaajitta
instruktiivi	–	taklaajin
komitatiivi	–	taklaajine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	taklaaja-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. henkilö, joka taklaa

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

taklaaja Kielitoimiston sanakirjassa