tallaantuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatallaantuminen (38)
- teonnimi verbistä tallaantua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tallaantuminen | tallaantumiset |
genetiivi | tallaantumisen | tallaantumisten tallaantumisien |
partitiivi | tallaantumista | tallaantumisia |
akkusatiivi | tallaantuminen; tallaantumisen |
tallaantumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tallaantumisessa | tallaantumisissa |
elatiivi | tallaantumisesta | tallaantumisista |
illatiivi | tallaantumiseen | tallaantumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tallaantumisella | tallaantumisilla |
ablatiivi | tallaantumiselta | tallaantumisilta |
allatiivi | tallaantumiselle | tallaantumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tallaantumisena (tallaantumisna) |
tallaantumisina |
translatiivi | tallaantumiseksi | tallaantumisiksi |
abessiivi | tallaantumisetta | tallaantumisitta |
instruktiivi | – | tallaantumisin |
komitatiivi | – | tallaantumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tallaantumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tallaantumis- |
Etymologia
muokkaa- verbi tallaantua + johdin -minen