tallusteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatallusteleminen (38)
- teonnimi verbistä tallustella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tallusteleminen | tallustelemiset |
genetiivi | tallustelemisen | tallustelemisten tallustelemisien |
partitiivi | tallustelemista | tallustelemisia |
akkusatiivi | tallusteleminen; tallustelemisen |
tallustelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tallustelemisessa | tallustelemisissa |
elatiivi | tallustelemisesta | tallustelemisista |
illatiivi | tallustelemiseen | tallustelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tallustelemisella | tallustelemisilla |
ablatiivi | tallustelemiselta | tallustelemisilta |
allatiivi | tallustelemiselle | tallustelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tallustelemisena (tallustelemisna) |
tallustelemisina |
translatiivi | tallustelemiseksi | tallustelemisiksi |
abessiivi | tallustelemisetta | tallustelemisitta |
instruktiivi | – | tallustelemisin |
komitatiivi | – | tallustelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tallustelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tallustelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi tallustella + johdin -minen