talttuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatalttuminen (38)
- teonnimi verbistä talttua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | talttuminen | talttumiset |
| genetiivi | talttumisen | talttumisten talttumisien |
| partitiivi | talttumista | talttumisia |
| akkusatiivi | talttuminen; talttumisen |
talttumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | talttumisessa | talttumisissa |
| elatiivi | talttumisesta | talttumisista |
| illatiivi | talttumiseen | talttumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | talttumisella | talttumisilla |
| ablatiivi | talttumiselta | talttumisilta |
| allatiivi | talttumiselle | talttumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | talttumisena (talttumisna) |
talttumisina |
| translatiivi | talttumiseksi | talttumisiksi |
| abessiivi | talttumisetta | talttumisitta |
| instruktiivi | – | talttumisin |
| komitatiivi | – | talttumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | talttumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
talttumis- | |