Substantiivi

muokkaa

taluttaja (10)

  1. henkilö, joka taluttaa jotakin

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪ɑlut̪ˌt̪ɑjɑ/
  • tavutus: ta‧lut‧ta‧ja

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi taluttaja taluttajat
genetiivi taluttajan taluttajien
(taluttajain)
partitiivi taluttajaa taluttajia
akkusatiivi taluttaja;
taluttajan
taluttajat
sisäpaikallissijat
inessiivi taluttajassa taluttajissa
elatiivi taluttajasta taluttajista
illatiivi taluttajaan taluttajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi taluttajalla taluttajilla
ablatiivi taluttajalta taluttajilta
allatiivi taluttajalle taluttajille
muut sijamuodot
essiivi taluttajana taluttajina
translatiivi taluttajaksi taluttajiksi
abessiivi taluttajatta taluttajitta
instruktiivi taluttajin
komitatiivi taluttajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo taluttaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa