Substantiivi

muokkaa

talvehtija (12)

  1. eliö, joka talvehtii

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪ɑlʋehˌt̪ijɑ/
  • tavutus: tal‧veh‧ti‧ja

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi talvehtija talvehtijat
genetiivi talvehtijan talvehtijoiden
talvehtijoitten
(talvehtijain)
partitiivi talvehtijaa talvehtijoita
akkusatiivi talvehtija;
talvehtijan
talvehtijat
sisäpaikallissijat
inessiivi talvehtijassa talvehtijoissa
elatiivi talvehtijasta talvehtijoista
illatiivi talvehtijaan talvehtijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi talvehtijalla talvehtijoilla
ablatiivi talvehtijalta talvehtijoilta
allatiivi talvehtijalle talvehtijoille
muut sijamuodot
essiivi talvehtijana talvehtijoina
translatiivi talvehtijaksi talvehtijoiksi
abessiivi talvehtijatta talvehtijoitta
instruktiivi talvehtijoin
komitatiivi talvehtijoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo talvehtija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

johdos verbistä talvehtia

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

ilmitalvehtija, matalatalvehtija, piilotalvehtija, siementalvehtija

Aiheesta muualla

muokkaa