tammukka
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (eläintiede) erityisesti Lapissa elävistä purotaimenista käytetty nimitys.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ɑmːukːɑ/
- tavutus: tam‧muk‧ka
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tammukka | tammukat |
genetiivi | tammukan | tammukoiden tammukoitten tammukkojen (tammukkain) |
partitiivi | tammukkaa | tammukoita tammukkoja |
akkusatiivi | tammukka; tammukan |
tammukat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tammukassa | tammukoissa |
elatiivi | tammukasta | tammukoista |
illatiivi | tammukkaan | tammukkoihin tammukoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tammukalla | tammukoilla |
ablatiivi | tammukalta | tammukoilta |
allatiivi | tammukalle | tammukoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tammukkana | tammukkoina tammukoina |
translatiivi | tammukaksi | tammukoiksi |
abessiivi | tammukatta | tammukoitta |
instruktiivi | – | tammukoin |
komitatiivi | – | tammukoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | tammuka- | |
vahva vartalo | tammukka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaasaamelainen laina[2]
Käännökset
muokkaa1. eläintiede: erityisesti Lapissa elävistä purotaimenista käytetty nimitys
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 14-A
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 380. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.