Substantiivi

muokkaa

tarinoija (12)

  1. henkilö, joka tarinoi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪ɑriˌnoi̯jɑ/
  • tavutus: ta‧ri‧noi‧ja

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tarinoija tarinoijat
genetiivi tarinoijan tarinoijoiden
tarinoijoitten
(tarinoijain)
partitiivi tarinoijaa tarinoijoita
akkusatiivi tarinoija;
tarinoijan
tarinoijat
sisäpaikallissijat
inessiivi tarinoijassa tarinoijoissa
elatiivi tarinoijasta tarinoijoista
illatiivi tarinoijaan tarinoijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tarinoijalla tarinoijoilla
ablatiivi tarinoijalta tarinoijoilta
allatiivi tarinoijalle tarinoijoille
muut sijamuodot
essiivi tarinoijana tarinoijoina
translatiivi tarinoijaksi tarinoijoiksi
abessiivi tarinoijatta tarinoijoitta
instruktiivi tarinoijoin
komitatiivi tarinoijoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tarinoija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa