tarinoija
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatarinoija (12)
- henkilö, joka tarinoi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ɑriˌnoi̯jɑ/
- tavutus: ta‧ri‧noi‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tarinoija | tarinoijat |
genetiivi | tarinoijan | tarinoijoiden tarinoijoitten (tarinoijain) |
partitiivi | tarinoijaa | tarinoijoita |
akkusatiivi | tarinoija; tarinoijan |
tarinoijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tarinoijassa | tarinoijoissa |
elatiivi | tarinoijasta | tarinoijoista |
illatiivi | tarinoijaan | tarinoijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tarinoijalla | tarinoijoilla |
ablatiivi | tarinoijalta | tarinoijoilta |
allatiivi | tarinoijalle | tarinoijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tarinoijana | tarinoijoina |
translatiivi | tarinoijaksi | tarinoijoiksi |
abessiivi | tarinoijatta | tarinoijoitta |
instruktiivi | – | tarinoijoin |
komitatiivi | – | tarinoijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tarinoija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka tarinoi
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- tarinoija Kielitoimiston sanakirjassa