tarinoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatarinoiminen (38)
- teonnimi verbistä tarinoida
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tarinoiminen | tarinoimiset |
| genetiivi | tarinoimisen | tarinoimisten tarinoimisien |
| partitiivi | tarinoimista | tarinoimisia |
| akkusatiivi | tarinoiminen; tarinoimisen |
tarinoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tarinoimisessa | tarinoimisissa |
| elatiivi | tarinoimisesta | tarinoimisista |
| illatiivi | tarinoimiseen | tarinoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tarinoimisella | tarinoimisilla |
| ablatiivi | tarinoimiselta | tarinoimisilta |
| allatiivi | tarinoimiselle | tarinoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tarinoimisena (tarinoimisna) |
tarinoimisina |
| translatiivi | tarinoimiseksi | tarinoimisiksi |
| abessiivi | tarinoimisetta | tarinoimisitta |
| instruktiivi | – | tarinoimisin |
| komitatiivi | – | tarinoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tarinoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tarinoimis- | |