tarkennus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- tiedon täsmennys, selvennys
- (optiikka) kuvan säätäminen teräväksi, fokusointi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ɑrkenːus/
- tavutus: tar‧ken‧nus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tarkennus | tarkennukset |
genetiivi | tarkennuksen | tarkennusten tarkennuksien |
partitiivi | tarkennusta | tarkennuksia |
akkusatiivi | tarkennus; tarkennuksen |
tarkennukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tarkennuksessa | tarkennuksissa |
elatiivi | tarkennuksesta | tarkennuksista |
illatiivi | tarkennukseen | tarkennuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tarkennuksella | tarkennuksilla |
ablatiivi | tarkennukselta | tarkennuksilta |
allatiivi | tarkennukselle | tarkennuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tarkennuksena | tarkennuksina |
translatiivi | tarkennukseksi | tarkennuksiksi |
abessiivi | tarkennuksetta | tarkennuksitta |
instruktiivi | – | tarkennuksin |
komitatiivi | – | tarkennuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tarkennukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tarkennus- |
Aiheesta muualla
muokkaa- tarkennus Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39