tarkkailija
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- henkilö joka tarkkailee
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ɑrkːɑi̯ˌlijɑ/
- tavutus: tark‧kai‧li‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tarkkailija | tarkkailijat |
genetiivi | tarkkailijan | tarkkailijoiden tarkkailijoitten (tarkkailijain) |
partitiivi | tarkkailijaa | tarkkailijoita |
akkusatiivi | tarkkailija; tarkkailijan |
tarkkailijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tarkkailijassa | tarkkailijoissa |
elatiivi | tarkkailijasta | tarkkailijoista |
illatiivi | tarkkailijaan | tarkkailijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tarkkailijalla | tarkkailijoilla |
ablatiivi | tarkkailijalta | tarkkailijoilta |
allatiivi | tarkkailijalle | tarkkailijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tarkkailijana | tarkkailijoina |
translatiivi | tarkkailijaksi | tarkkailijoiksi |
abessiivi | tarkkailijatta | tarkkailijoitta |
instruktiivi | – | tarkkailijoin |
komitatiivi | – | tarkkailijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tarkkailija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaajohdos verbistä tarkkailla
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- tarkkailija Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12