tarmo

Katso myös: Tarmo

Suomi

Substantiivi

tarmo (1)

asennetyyppi, jota kuvaa jaksaminen, halu ja into; puhti, tsemppi, sisu, virkeys, voima, virta, energia, vireys, eloisuus
(vanhahtava, fysiikka) energia

Ääntäminen

IPA: /ˈt̪ɑrmo/
tavutus: tar‧mo

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tarmo	tarmot
genetiivi	tarmon	tarmojen
partitiivi	tarmoa	tarmoja
akkusatiivi	tarmo; tarmon	tarmot
sisäpaikallissijat
inessiivi	tarmossa	tarmoissa
elatiivi	tarmosta	tarmoista
illatiivi	tarmoon	tarmoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tarmolla	tarmoilla
ablatiivi	tarmolta	tarmoilta
allatiivi	tarmolle	tarmoille
muut sijamuodot
essiivi	tarmona	tarmoina
translatiivi	tarmoksi	tarmoiksi
abessiivi	tarmotta	tarmoitta
instruktiivi	–	tarmoin
komitatiivi	–	tarmoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	tarmo-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. tarmo

norja: energi
ranska: énergie f., allant m.

ruotsi: energi

Liittyvät sanat

Synonyymit

puhti

Johdokset

adjektiivit: tarmokas

Yhdyssanat

tarmonpesä, tarmonpuuska, toimintatarmo, työtarmo

Aiheesta muualla

tarmo Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=tarmo&oldid=4643124”