tartteminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatartteminen (38)
- teonnimi verbistä tarttea
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tartteminen | tarttemiset |
| genetiivi | tarttemisen | tarttemisten tarttemisien |
| partitiivi | tarttemista | tarttemisia |
| akkusatiivi | tartteminen; tarttemisen |
tarttemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tarttemisessa | tarttemisissa |
| elatiivi | tarttemisesta | tarttemisista |
| illatiivi | tarttemiseen | tarttemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tarttemisella | tarttemisilla |
| ablatiivi | tarttemiselta | tarttemisilta |
| allatiivi | tarttemiselle | tarttemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tarttemisena (tarttemisna) |
tarttemisina |
| translatiivi | tarttemiseksi | tarttemisiksi |
| abessiivi | tarttemisetta | tarttemisitta |
| instruktiivi | – | tarttemisin |
| komitatiivi | – | tarttemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tarttemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tarttemis- | |